Viite: SEY Suomen eläinsuojelun lausuntopyyntö, 5.9.2023
Vuoden 2024 alusta voimaan astuva laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023) edellyttää, että ihmisen hoidossa olevan eläimen on voitava toteuttaa useita olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Valtioneuvoston asetuksella turkiseläinten suojelusta (1084/2011) on säädetty yksityiskohtaiset vaatimukset koskien esimerkiksi turkiseläinten pitopaikkaa, hoitoa, häkkien kokoa ja varusteita. Asetus on annettu kumoutuvan eläinsuojelulain (247/1996) nojalla, mutta se jää toistaiseksi voimaan eläinten hyvinvointilain 119 §:n mukaisesti. Asetus on tarkoitus korvata myöhemmin turkiseläinten hyvinvoinnista annettavalla uudella asetuksella.
Eläinsuojeluasiamiehen näkemys on, että voimassa olevan turkiseläinten suojelua koskevan asetuksen vaatimusten mukainen pitopaikka ja tilavaatimukset eivät mahdollista useiden olennaisten käyttäytymistarpeiden toteutumista.
Eläinten hyvinvointilain 20 §:n 1 momentin mukaan eläimiä on hoidettava siten, että niillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. 20 §:n 4 momentin mukaan hoidossa olevan eläimen liikunnantarpeen tyydyttämisestä on huolehdittava, ja eläimellä on oltava mahdollisuus riittävään lepoon. Eläinten hyvinvointilain 37 §:n 1 momentin mukaan eläimen pysyvän pitopaikan on oltava riittävän tilava sekä muutoinkin rakenteiltaan ja varusteiltaan sopiva eläimen fysiologisten tarpeiden sekä niiden olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen, jotka liittyvät liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin. Kyseisen pykälän 4 momentin mukaan eläimellä on oltava käytettävissä sopiva lepopaikka.
Hallituksen esityksen (HE 186/2022 vp) 20 §:n perusteluiden mukaan olennaisilla käyttäytymistarpeilla viitataan käyttäytymiseen, joiden toteuttamisen mahdollisuus turvaa eläimen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ja joiden toteuttamiseen eläimellä on tarve ympäristöstä riippumatta. Olennaisina käyttäytymistarpeina pidetään käyttäytymistä, joiden suorittamiseen eläimellä on vahva motivaatio ja joiden estyminen aiheuttaa eläimelle voimakasta turhautumista. Lisäksi käyttäytymistarpeen toteuttaminen vähentää eläimen tarvetta sen suorittamiseen. Olennaisten käyttäytymistarpeiden patoutuminen voi aiheuttaa eläimelle kärsimystä.
Eläinten hyvinvointilain liitteen 1 mukaan tuotantoeläiminä voidaan pitää seuraavia eläimiä, joita kasvatetaan turkisten takia: minkki (Neovison vison), hilleri (Mustela putorius), soopeli (Martes zibellina), kettu (Vulpes vulpes) ja naali (Vulpes lagopus) ja näiden risteymät sekä supikoira (Nyctereutes procyonoides).
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on julkaissut lausuman tuotantoeläinten olennaisista käyttäytymistarpeista 16.9.2014. Turkiseläinten osalta neuvottelukunta arvioi minkin, ketun, naalin ja supikoiran käyttäytymistarpeita.
Voimassa olevan turkiseläinten suojelua koskevan asetuksen vähimmäisvaatimusten mukainen pitopaikka ja vähimmäistilavaatimukset eivät mahdollista useiden olennaisten käyttäytymistarpeiden toteutumista, jotka liittyvät liikkumiseen, leikkiin, lepoon, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin. Siten asetus ei täytä eläinten hyvinvointilain 20 § ja 37 § vaatimuksia koskien eläinten olennaisten käyttäytymistarpeiden toteutumista.
Liikkumisella voidaan tarkoittaa esimerkiksi kävelemistä, juoksemista, hyppimistä, kiipeämistä tai uimista. Liikunnan tarpeen tyydyttäminen edellyttää esteetöntä tilaa liikkua, ja monipuolinen pitoympäristö edesauttaa eläimen liikkumista. Pitopaikan rakenteiden ja materiaalien tulisi olla lajille sopivat liikkumista varten. Liikkuminen on itsessään tärkeää, ja liikkuminen liittyy kaikkiin muihin eläimen käyttäytymistarpeisiin. Tämänhetkiset tilavaatimukset sekä monikäyttöisen tilan puute eivät takaa turkiseläimille mahdollisuuksia liikkumisen tarpeen tyydyttämiseen tarhaoloissa.
Tutkimiskäyttäytymisen toteuttaminen edellyttää monipuolista ja vaihtelevaa elinympäristöä, jossa on tilaa, rakenteita ja tutkittavaa materiaalia. Monilla ihmisen hoidossa pitämillä eläimillä ympäristön tutkimisen tarvetta tyydytetään ajoittaisella jaloittelulla tai tarhan käytöllä. Turkiseläinten suojelusta annetun asetuksen mukaan ketun häkissä on oltava hylly, mikä tarjoaa mahdollisuuksia ympäristön tarkkailuun. Verkkopohjaisessa yksipuolisessa häkkiympäristössä eläinten mahdollisuudet toteuttaa tutkimuskäyttäytymistään ovat muutoin rajalliset.
Kaivaminen on ketulle lajityypillinen ravinnonhankintakäyttäytymiseen liittyvä käyttäytymistarve. Eläinten pito verkkopohjaisella alustalla ei mahdollista kaivuukäyttäytymisen toteuttamista. Siniketut ovat tutkimusten mukaan motivoituneita pääsemään maapohjalle. Maapohja olisi ketuille monipuolinen virike, sillä se mahdollistaisi esimerkiksi kaivamisen, tutkimisen ja leikkimisen. Pääsy maapohjalle vähentää siniketuilla tutkitusti stereotyyppisen käyttäytymisen määrää.
Turkiseläinten suojelua koskevan asetuksen mukaan minkillä on oltava ympärivuotisesti pesäkoppi, jossa on oltava jatkuvasti kuivikkeita. Asetuksessa vaaditaan pesäkoppia ketulle ainoastaan synnytystä ja pentujen hoitoa varten. Lepokäyttäytymisen osalta supikoiralla on tarve nukkua talviunta kovina talvina, mutta tarhaolot eivät yleensä mahdollista talviunen nukkumista pesäkopissa. Ketut käyttävät pesäkoppia muun muassa suojana, ja tutkimuksessa pesäkoppi on todettu siniketulle tärkeäksi virikkeeksi monipuolisuutensa vuoksi.
Pitoympäristön yksipuolisuus lisää riskejä epänormaalin käyttäytymisen ilmenemiselle, kuten turkinpurennalle ja stereotyyppiselle käyttäytymiselle. Tutkimuksissa erilaisten virikkeiden tarjoaminen (esim. pääsy maapohjalle siniketuilla, hylly, putket ja erilaiset manipuloitavat ja pureksittavat esineet minkeillä) on vähentänyt eläinten stereotyyppistä käyttäytymistä verrattuna tavanomaiseen häkkiympäristöön.
Tutkimusten mukaan esimerkiksi minkkien stereotyyppinen käyttäytyminen ja passiivinen makaaminen lisääntyvät virikkeettömissä häkeissä, eikä virikkeiden käytölläkään voida täysin poistaa minkkien stereotyyppistä käyttäytymistä tarhaoloissa. Sen sijaan monimuotoisissa ja virikkeellisissä eläintarhaympäristöissä stereotyyppinen käyttäytyminen ei ole minkeillä yleistä. Eläinten pitoa erittäin rajoittavissa olosuhteissa ei voi pitää eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta asianmukaisena, kun huomioidaan nykyinen tieto eläinten käyttäytymistarpeista. On huomioitava, että eläintarhoja koskevassa asetuksessa (MMMa 2/EEO/2003) asetetaan kettujen, naalien, supikoirien ja minkkien pitopaikoille huomattavasti suuremmat tilavaatimukset kuin mitä turkiseläinten suojelua koskevassa asetuksessa vastaaville lajeille edellytetään. Lisäksi eläintarhoja koskevassa asetuksessa vaaditaan eläimille esimerkiksi kaivamiseen soveltuvaa pohjamateriaalia ja supikoiralle mahdollisuuden nukkua talviunta. Näätäeläinten pitopaikassa tulee olla mahdollisuus kiipeillä sekä lajin tarpeiden niin vaatiessa vesiallas tai -alue.
Turkiseläimet tarvitsevat nykyistä merkittävästi monipuolisemman ja virikkeellisemmän ympäristön ja suuremmat tilat, jotta ne voivat toteuttaa lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan. Turkiseläimiä ei tulisi pitää pienissä häkeissä. Turkiseläinten pitoalueen tulisi olla riittävän suuri liikkumisen tarpeen toteuttamisen ja lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistamiseksi. Elinympäristön monipuolisuutta tulisi lisätä normaalin käyttäytymisen, kuten leikin, ravinnon etsinnän ja tutkimiskäyttäytymisen, edistämiseksi. Esimerkiksi ketut ja supikoirat tarvitsevat pesäkopin jatkuvaan käyttöön, supikoira mahdollisuuden talviuneen, kettu kaivamiseen soveltuvaa pohjamateriaalia ja minkki mahdollisuuden kiipeilyyn ja uimiseen. Eläimillä tulisi olla käytössään erilaisia virikkeitä, joita ne voivat käyttää vaihtelevasti ja jotka edistävät luonnollisen käyttäytymisen toteuttamista. Kaikilla eläimillä tulisi olla käytössään kiinteää alustaa luonnollisen liikkumisen mahdollistamiseksi.
Saara Kupsala
Eläinsuojeluasiamies
Lähteet
Laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023)
Valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta (1084/2011)
Danish Animal Ethics Council 2021: Statement on mink production