Koirien lakisääteisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin tavoitteena on koirien hyvinvointi

1.11.2023Blogi

Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat tulleet pakollisiksi tammikuusta 2023 alkaen. Koirien tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä pyritään ehkäisemään pentutehtailua ja koirien laitonta maahantuontia sekä nopeuttamaan löytökoirien palautumista.

Kaikki Suomessa asuvat koirat tulee merkitä mikrosirulla ja ilmoittaa Ruokaviraston ylläpitämään koirarekisteriin vuoden 2023 loppuun mennessä. Koirien merkintä- ja rekisteröintivelvoite perustuu maa- ja metsätalousministeriön asetukseen koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (68/2022), joka on annettu eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevan lain nojalla. Monessa muussa EU-maassa koirien tunnistaminen ja rekisteröinti ovat olleet pakollisia jo pitkään. Esimerkiksi Ruotsissa koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulivat pakollisiksi vuonna 2001 ja Tanskassa jo vuonna 1993.

Lakisääteinen koirarekisteri on viranomaisrekisteri. Rekisteröityminen Suomen Kennelliiton tai muun harrastusjärjestön rekisteriin ei korvaa viranomaisrekisteriin rekisteröitymistä. Suomessa eläinten jäljitettävyyden ja tautisuojauksen takia on jo pitkään edellytetty useiden eläinlajien, kuten nautojen, lampaiden ja hevosten, tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Viranomaisrekisteriin kirjataan ainoastaan lainsäädännön edellyttämät koiran tunnistamiseksi tarvittavat tiedot, mutta ei esimerkiksi sukutaulutietoja tai muita harrastustoimintaan liittyviä tietoja.

Tunnistusmerkintätapana on mikrosiru ja rekisteröinti tapahtuu sähköisesti tai lomakkeella

Koirat on tunnistusmerkittävä mikrosirulla, joka asetetaan koiran ihon alle. Jos koiralla on mikrosiru entuudestaan, mikrosirua ei tarvitse asentaa uudelleen, vaan pelkkä rekisteröinti riittää. Nykyisen lainsäädännön mukaan mikrosirun asettamisen voi tehdä eläinlääkäri tai muu pätevä henkilö. Mikrosiru on yleisin eläinten merkintämenetelmä ja kelpaa tunnistusmerkinnäksi myös maasta toiseen matkustettaessa.

Tämän vuoden alusta lähtien (1.1.2023 jälkeen) syntyneet koirat tulee siruttaa ja rekisteröidä Ruokaviraston koirarekisteriin 3 kuukauden kuluessa syntymästä tai aiemmin, jos koira luovutetaan uudelle haltijalle ennen kolmen kuukauden ikää. Maahantuoduilla koirilla on oltava mikrosiru ennen maahantuontia, ja ne tulee rekisteröidä neljän viikon kuluessa maahan saapumisesta. Koirat, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 2023, tulee siruttaa ja ilmoittaa rekisteriin tämän vuoden loppuun mennessä.

Koiran tiedot ilmoitetaan Ruokaviraston koirarekisteriin sähköisesti (10 e/koira) tai lomakkeella (19 e/koira). Koiran ensimmäinen haltija maksaa koiran tietojen ilmoittamisesta rekisteriin, ja jos koira vaihtaa haltijaa, myös uusi haltija maksaa rekisteröintimaksun ilmoittaessaan koiran hankinnasta. Maksut käytetään rekisterin ylläpidosta aiheutuvien kulujen kattamiseen, eikä Ruokavirasto voi tehdä maksuilla voittoa.

Myös muutoksista tulee ilmoittaa koirarekisteriin. Kun koiran haltija vaihtuu, sekä uuden että entisen haltijan on tehtävä ilmoitus rekisteriin kuukauden kuluessa tapahtumasta. Lisäksi kun koira kuolee, lopetetaan tai katoaa, koiran haltijan on ilmoitettava asiasta tieto rekisteriin viimeistään kuukauden kuluessa tapahtumasta.

Koirarekisteri tuo keinoja pentutehtailun ehkäisemiseksi

Koirien tunnistusmerkintä ja viranomaisrekisteröinti ovat keskeinen osa eläinten hyvinvoinnin edistämistä ja vastuullista lemmikinpitoa. Koirien lakisääteinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat perusedellytys ja tärkeä työkalu viranomaisille pentutehtailun ja laittoman maahantuonnin havaitsemiseen ja ehkäisyyn. Kun rekisteriin kertyy tietoa koirien haltijoista, tämä tuo mahdollisuuksia myös pentutehtailijoiden tunnistamiseen. Viranomaisrekisteröinti antaa mahdollisuuksia saada näkyväksi toimijoita, jotka myyvät huomattavia määriä koiria. Pentutehtailijoiden toiminta hankaloituu, kun ostetaan vain tunnistusmerkittyjä ja viranomaisrekisteriin rekisteröityjä koiria, joiden tausta on jäljitettävissä. Onkin erittäin tärkeää, että ostaja varmistaa koiraa hankkiessaan, että koira on ilmoitettu viranomaisrekisteriin.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti eivät yksin ratkaise kaikkia ongelmia. Ne ovat kuitenkin muiden keinojen ohella yksi olennainen työkalu epäkohtiin puuttumiseksi ja koirien hyvinvoinnin edistämiseksi. Käyttökokemuksen kertymisen myötä rekisterin taustalla olevaa lainsäädäntöä voi olla tarpeen kehittää tukemaan rekisterille asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Yksilöllinen tunnistaminen kertoo koiran arvostuksesta yhteiskunnassa

Viranomaisrekisteröinnin avulla koira tulee yksilöllisesti tunnistetuksi yhteiskunnassamme. Rekisteröinti mahdollistaa sen, että koiran haltija, joka vastaa eläimen hyvinvoinnista, on tiedossa. Koirien hyvinvoinnin edistämisessä tieto eläinyksilöiden määrästä on tärkeä, ja tämän tiedon saaminen luotettavasti edellyttää jokaisen koiran yksilöllistä merkintää ja rekisteröintiä. Pitkällä aikavälillä koirarekisteriin karttuu tärkeää tietoa esimerkiksi koirapopulaation koosta, koirien sijoittumisesta Suomessa ja eri rotujen eliniästä. Tietoja voidaan soveltaa koirien hyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin.

Löytökoirien palautuminen omistajalleen nopeutuu tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla. Suomessa ilmenee edelleenkin ongelmia omistajan löytymisen pitkittymisessä, kun siruttamaton tai rekisteröimätön koira karkaa tai katoaa. Kun kaikkien koirien tiedot ovat samassa rekisterissä, löydetyn koiran haltija on mahdollista jäljittää nopeasti. Nopea palautuminen omistajalleen on tärkeää koiran hyvinvoinnin näkökulmasta. Samalla talteenotosta aiheutuvat kulut ovat omistajallekin pienemmät. Myös varkaustapauksissa rekisteri helpottaa varastetun koiran tunnistamista ja kotiin palautumista.

Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti helpottavat myös eläinsuojelutapausten selvittämistä ja nostavat kynnystä lemmikin hylkäämiseen. Lisäksi pentutehtailun ja laittoman eläinkaupan ennaltaehkäisemisellä voidaan vähentää vakavien tarttuvien eläintautien leviämistä ja perinnöllisten sairauksien esiintyvyyttä, sillä pentutehtaista tulevat koirat ovat usein sairaita.

Eläinten hyvinvointilaki vahvistaa myös tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin hyödyllisyyttä

Koirien tunnistusmerkintä ja viranomaisrekisteröinti ovat osa laajempaa eläinten hyvinvointiin liittyvän lainsäädännön uudistusta. Eläinten hyvinvointilaki tulee voimaan vuoden 2024 alusta alkaen. Laissa asetetaan maahantuontikielto alle puolivuotiaiden koiran- ja kissanpentujen tuonnille myyntiä varten. Tulli saadaan uudeksi valvontaviranomaiseksi, ja koirien ja kissojen myynti-ilmoitusten sisällöille säädetään vähimmäisvaatimukset. Lisäksi eläinlääkäreille on säädetty velvollisuus ilmoittaa koirilla diagnosoimistaan jalostuskäyttöä rajoittavista vioista ja sairauksista, ja ilmoitukset kirjataan tulevaisuudessa koirarekisteriin. Valtioneuvoston asetuksella tullaan antamaan tarkemmat säännökset ilmoitettavista vioista ja sairauksista.

Koirien tunnistamista ja rekisteröintiä valvovat kuntien valvontaeläinlääkärit ja muut kunnaneläinlääkärit sekä aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit. Myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarkastajilla sekä Tullilla on valvontaoikeus, kun eläimiä siirretään maiden välillä. Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin valvontaa on mahdollista toteuttaa olemassa olevan lemmikkieläinten valvonnan yhteydessä, kuten eläinsuojeluvalvonnassa ja tuontivalvonnassa.

Koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella (68/2022). Asetus on annettu eläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevan lain (1069/2021) nojalla. Ruokaviraston ylläpitämä koirien viranomaisrekisteri on ollut käytössä 8.5.2023 alkaen. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä on arvioitu maa- ja metsätalousministeriön selvityksessä 2019 sekä Eläinten hyvinvointikeskuksen selvityksessä 2015.